Vastuullisuus Kiskossa
Liikunnassa ja urheilussa noudatetaan samoja periaatteita asiallisesta ja epäasiallisesta käytöksestä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Seuran tehtävänä on laatia pelisäännöt ja pitää yllä avointa keskustelua koskien hyväksyttävää käytöstä seuratoiminnassa. Seuratoimijat puhuvat positiivisesti ja kannustavasti sekä pitävät omalta osaltaan huolen siitä, että toiminnassa näkyy ja kuuluu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kaikkia yksilöitä kohtaan. Luodaan turvallinen toimintaympäristö, johon jokainen voi tulla omana itsenään.
Ongelmien ilmetessä seuralla tulee olla toimintaohjeet niitä tilanteita varten, joissa epäasiallista käytöstä ilmenee ja niihin tulee puuttua välittömästi tilanteen selvittyä.
Suomen Urheiluliiton vastuullisuusohjelman eri osa-alueet
Vastuullisuus junnukoulussa
Yleisurheilun junnukoulun tavoitteena on liikkumisen lisäksi
- liikunnan ilon löytäminen,
- kuunteleminen,
- vuoron odottaminen ja
- toisten huomioon ottaminen.
Yleisurheilutaitojen ohella harjoitellaan kuuntelemista. Kun ohjaaja antaa ohjeita, lapset kuuntelevat. Opetetaan lapsille, kun ohjeet kuunnellaan rauhallisesti, on leikkiaika aina pidempi. Harjoitellaan vuoron odottamista. Monien yleisurheilutaitojen harjoittelussa joudutaan myös odottamaan omaa vuoroamme. Yleisurheilun harjoittelussa toisten huomioon ottaminen on tärkeää. Tarkoituksena on harjoitella yhdessä joukkueena yleisurheilun yksilötaitoja.
Junnukoulussa käydään yhdessä urheilijoiden kanssa läpi urheilun pelisääntöjä (Olympiakomitea).
Vastuullisuus yleisurheilukoulussa
Yleisurheilukoulun 7-9-vuotiaiden urheilijoiden kanssa käydään läpi urheilun pelisääntöjä (Olympiakomitea).
Lisäksi yleisurheilukoulussa tutustutaan Terve urheilija -materiaalin avulla aktiiviseen arkeen ja monipuoliseen liikuntaan ja urheiluun.
Vastuullisuus valmennustoiminnassa
Syksyllä urheilijoiden illanvietossa keskustellaan urheilulliseen elämänrytmiin sekä harjoitteluun ja urheiluun liittyvistä aiheista. Valmennusryhmän urheilijoiden kanssa käydään keskustelua epäasiallisesta käyttäytymisestä talvella tammi-helmikuussa. Kevätkauden päätteeksi keskustelunaiheena on antidopingtoiminta.
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä urheilussa
Ohjeita epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn
Häirintää voi tapahtua aikuisten välillä, aikuisen ja lapsen tai nuoren välillä tai lasten ja nuorten keskinäisissä suhteissa. Se, mikä koetaan häirinnäksi, riippuu yksilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä vuorovaikutuksesta ja aiemmista kokemuksista. Ratkaisevaa on silti aina se, miten uhri kokee tilanteen. Jos hän kokee tulleensa häirityksi, asia tulee ottaa aina vakavasti.
- Sitoudutaan häirinnän vastaiseen toimintaan.
- Opitaan tunnistamaan häirintä ja hakemaan apua.
- Luodaan selkeät käytännöt turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn.
- Vahvistetaan häirintää ehkäisevää eli turvallista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä.
- Kunnioitetaan toisten rajoja ja opitaan puolustamaan omia rajoja.
- Luodaan selkeät käytännöt alaikäisten kanssa toimimiseen sekä toimijoiden rekrytointiin ja koulutukseen.
- Otetaan kaikki epäilyt vajavasti ja haetaan tarvittaessa apua (Olympiakomitea).
Yleisurheilujaoston kaikkien toimijoiden tulee tutustua seuraaviin toimintaohjeisiin:
Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen
Lupa välittää, lupa puuttua – Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä urheilussa
Sovittelu seuran toimesta
Sovittelu seuran toimesta on aina luottamuksellinen prosessin kaikissa vaiheissa. Seuran puolesta sovittelijana toimii Sanna Vähänen.
Sovittelijan yhteystiedot
- Ks. yhteystiedot
1. Aloitus: Ilmoituksen saanut sovittelija kutsuu osapuolet keskusteluun. Osapuolille annetaan tarpeenmukainen taustoitus.
2. Ratkaisukeskustelut
- Sovitteleva yhteisökeskustelu seuran sovittelijan johdolla:
- yksilölliset kuulemiskeskustelut
- yhteinen sovitteleva keskustelu
- sovitut asiat kirjataan ja toimitetaan sovittelun osapuolille TAI
- Ns. kolmikantakeskustelu seuran neutraalin toimijan johdolla:
- yhteiskeskustelu, jossa kuullaan kaikkia osapuolia ja sovitaan yhteiset toimintatavat ja toimenpiteet
3. Seuranta: Sovittelija on yhteydessä osapuoliin tarkistaakseen, onko sopimusta noudatettu (esim. 1 kk sovittelun jälkeen).